Asuminen ja urbanisaatio

Anneli Juntto

Asumisen Emeritaprofessori

Emeritaprofessori Anneli Juntto on toiminut asumisen tutkimusprofessorina ja omaa laajan näkemyksen  asumiskysymyksiin. Hän on muun muassa toimittanut kirjan Asumisen unelmat ja arki.

 

1.      Miltä urbanisaatio näyttää tutkimushankkeidenne kautta?

 

Suomessa kaupungistuminen on käynnistynyt myöhemmin verrattuna muuhun Eurooppaan. Kauppakeskuksia tosin on muodostunut kulutuksen kautta, mutta ei tällaisia kuten Aviapolis Asema, missä yhdistyy työ ja asuminen. Työpaikkoja on enemmän kuin asuinpaikkoja.  Onkin iso kysymys, pystytäänkö tätä työn ja asumisen sidosta uudelleen luomaan. On hyvä miettiä, miten tulevaisuuden tarpeisiin osataan suunnitella, koska ei tiedetä mitä se tuo tullessaan.

Länsi-Euroopan maihin verrattuna Suomen asumistaso on hieman kehityksestä jäljessä. Vaatimustason nousu on jatkunut 2000 luvun alkupuolelta. Reaalitulot ovat nousseet, vaikkakin 2008 vuoden lama vaikuttaa ja tulevaisuus on epävarma. Kaupungistuminen vaikuttaa muun muassa hallintamuotoihin, asuntotyyppeihin, asuminen on tiiviimpää asumista sekä usein vuokra-asumista, talot kerrostaloja.

Suomessa on ollut aina suuri hukkaprosentti rakentamisessa. Maalla asunnot jäävät asumattomiksi ja kaupungeissakin jotkut alueet menettävät suosiotaan asumisen paikkana. Asumisessa yhtyy monta asiaa. Mielestäni tarvittaisiin lisää teknistä tutkimusta siitä, millaisia ovat kestävät asumisratkaisut. Asuntojen käyttöajan tulisi olla vähintään100 vuotta. Kyse on suurista investoinneista, miten siis saadaan rakennusratkaisut kestäviksi.

Rakentamisessa ongelma on myös se, että aika vähän tiedetään asujien erilaisista tarpeista. Markkinataloudessa kuluttaja on päättäjä, joten asukastietoa tulisi olla mielestäni enemmän. Tutkimuksin pitäisi kerätä tarkempaa tietoa rakennusten ja ihmisten elinkaaresta. Elämän eri vaiheissa ihmisen tarpeet muuttuvat. Suunnittelussa tunnutaan unohdettavan helposti lapset, ikääntyneet, yksinasuvat ja myös maahanmuuttajat. Kaikki suunnitellaan helposti lapsiperheiden ja yksityisautoilijoiden mukaan.

 

2.      Miltä urbanisaation tulevaisuus näyttää?

 

Jos mietitään kestävän kehityksen kannalta, tulisi kiinnittää huomiota sosiaalisten erojen kasvamiseen. Tähän asti Suomen kansa on ollut homogeeninen ja keskituloisten määrä suuri. Tulevaisuudessa ääripäät polarisoituvat. Pienituloiset köyhtyvät , monet keskiluokan työt ovat siirtyneet kehittyneen Atk:n myötä pois ihmisiltä, toisaalta johtajat ja  asiantuntijat ansaitsevat hyvin.  Erot eivät vielä tähän mennessä ole olleet niin suuria.

On tärkeää miettiä, mihin tulevaisuuden asumisessa kiinnitetään huomiota. Suomessa on tähän asti ajateltu neliöpohjalta ja tehty aina suurempaa. Tilava asuminen on sinänsä ihan hyvä juttu. Lapsiperheille ahtaasti asuminen onkin ollut ongelma. Kymmenen vuotta sitten ihanteena oli ylisuuri, mielellään yli 200 neliön omakotitalo, nyt on järkevöidytty. Uudet talot eivät enää olekaan niin suuria. Talojahan pitää huoltaa ja lämmittää, suomalaiset perheet ovat enimmäkseen pieniä. Hyvä suunnittelu ja ympäristön palvelut korvaavat osin runsaita neliöitä.

Trendeistä saa apua tulevaisuuden hahmottamiseen, vaikka kaikkea ei voida ennakoida. Tällä hetkellä vaikuttavia trendejä ovat kaupungistuminen, yksin asumisen lisääntyminen, perhekoon pieneneminen ja monikulttuurisuus. Suomessa on perinteisesti ollut suuri liikkuvuus ja paljon muuttoja, joten onkin mielenkiintoista nähdä tullaanko asuntoa vaihtamaan tulevaisuudessa samaa tahtia.

Mielenkiintoista on myös nähdä miten kaupunkirakenne kehittyy. Miten tullaan liikkumaan tulevaisuudessa kaupungeissa?

Oma kokemukseni Kuopiossa työskentelystä on aika mielenkiintoinen. Menin junalla Kuopioon, mutta siellä pystyinkin kävelemään kaikkiin paikkoihin joita tarvitsin. Tulevaisuudessa varmasti tullaan pyrkimään lyhyempiin työmatkoihin ja siihen että julkinen liikenne on hyvä vaihtoehto liikkumisessa.

 

3.      Miltä teidän unelmienne kaupunki näyttää?

 

Henkilökohtainen unelmien kaupunkini on aktiivinen kaupunki. Mielestäni nukkumalähiöitä ei tarvita lainkaan. Lähiöihinkin kaivataan lisää elämää. Aktiivisessa kaupungissa kaiken toiminnallisuuden ei tarvitsisi keskittyä ja yksityistyä kotiin.  Siellä voisi olla paljon palveluita ja aktiviteetteja. Sellainen kaupunki missä olisi jakamistaloutta, kaupallisia palveluja ja kaupungin monimuotoisuutta.

Unelmien kaupungissani kiinnitettäisiin myös huomiota rakennusten kestävyyteen ja korjattavuuteen, vanhat rakennukset tuovat monimuotoisuutta asuinympäristöön. Myös luonnon tuominen kaupunkiin on tärkeää. Luontoelementti on tärkeä suomalaisille. Mökkeily on suomalaisuuden ydintä. Miten luonto ja liikuntamahdollisuudet yhdistetään kaupunkiin tulevaisuudessa?

”Elävä, monipuolinen ja kaunis kaupunki kaikille” tiivistää kauniisti emeritaprofessori Anneli Juntto.