Urbanisaation tulevaisuus

Sirkka Heinonen

Professori

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

 

Tulevaisuudentutkimusta voidaan hyödyntää erityisesti strategia-, visio- ja skenaariotyöskentelyssä. Siitä on apua myös monitahoisissa koulutus- ja arviointihankkeissa sekä yhteiskunnan eri osa-alueiden, kuten elinkeinoelämän tulevaisuuden aktiivisessa hahmottamisessa ja rakentamisessa.

 

 1.      Miten näette urbanisaation tulevaisuuden tutkimushankkeidenne kautta?

Asumisessa lomittuu tulevaisuudessa virtuaalisuus ja fyysisyys eli teknologia on tulevaisuudessa mukana rakentamisessa. Ihmiset keräävät jo nykyään tietoa kehoistaan. Asumisessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että kerätään tietoa omasta kehosta ja asumiseen liittyvistä eri toiminnoista asunnon kautta ja esimerkiksi siitä, kuinka paljon kulutetaan energiaa.

Ympäristö on myös älykäs muilla tavoilla teknologian avulla. Teknologia integroidaan asumiseen niin, että seiniin tulee kosketus- ja ääniohjausta, valoja ja lämpötiloja säädellään viihtyisyyden lisäämiseksi. Lisäksi kaikki kotona olevat laitteet ja järjestelmät ovat kytkettynä ja keskustelevat keskenään ”internet of things” ajatuksen mukaisesti. Tilat voivat olla myös personoituja sopimaan asukkaan identiteettiin sekä vuorokaudenaikaan. Tapetit voisivat olla digitaalisia ja muunneltavia. Tähän voitaisiin myös yhdistää oman asumisen ja sitä kautta ilmenevän identiteetin jakaminen sosiaalisessa mediassa.

Kaupunginosat ja asuinalueet ovat yhä suuremmassa roolissa tarjoamassa merkityksiä ihmiselle ja rakennuspalikoita oman identiteetin hahmottamiseen ja ilmentämiseen omien valintojen kautta. Voi olla, että asuinalueet alkavat esimerkiksi jakautua yhä vahvemmin eriytyneiksi alueikseen, kuten vaikkapa jooga-harrastajien tai start up- yrittäjien  kortteliksi.  Personointi ja identiteetin rakentaminen asumisessa näkyvät myös sitä kautta, että rakennukset tulevat olemaan omaleimaisemman näköisiä tulevaisuudessa.

Myös asumisen muodot tulevat muuttumaan. Historia toistaa itseään – ja niin kuin maatalousyhteiskunnassa konsanaan – asuminen, työ ja harrastaminen sekoittuvat keskenään ja niiden välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa. Tämän takia myös yhteisöllinen asuminen lisääntyy.  Tällä hetkellähän meillä on jo itseorganisoituvia yrityksiä. Näenkin, että uusille asuinaluille voitaisiin tehdä tällaisia yhteisiä työskentelytiloja, josta voisi vuokrata työhuoneen ja olla samalla osana yhteisöä.

Tulevaisuudessa asumisesta haetaan mielekkyyttä ja merkitystä (”sense-making”) yhä enenevässä määrin. Tulevaisuudessa asumisessa ja sen suunnitellussa asukkaat otetaan mukaan enemmän. Asumista ja tiloja suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Enää ei oleteta, että tiedetään valmiiksi mitä asuja haluaa.

Uskon myös, että ”Sharing economyn” myötä asuntojen jakaminen tulee yleistymään. Ennen kaikkea asuminen tulevaisuudessa perustuu siihen, että se tarjoaa asukkaille hyvinvointia, viihtymistä ja korkealaatuista ympäristöä, jonka perusajatuksena on korkea ekologisuus.

Korkea ekologisuus ilmenee muun muassa puun käyttämisessä rakennusmateriaalina, oman energiansa tuottavina kiinteistöinä, kaupunkiviljelynä ja asukkaiden terveyden huomioimisena.  Lisäksi vertikaaliviljely (viljely seinillä) ja biomimiikka, jossa matkitaan luonnon malleja rakentamisessa, lisääntyy. Energiantuotannon suhteen ollaan siirtymässä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Katukuvassa voisi tulevaisuudessa näkyä esimerkiksi 100% uusiutuvaa energiaa tuottava kortteli.

 

 2.      Mihin suuntaan Suomessa ollaan mielestänne menossa asumisen suhteen?

Rakentaminen Suomessa on aika yksi-ilmeistä. Suomessa voitaisiin olla rohkeampia ja kokeilla uusia ratkaisuja. Olisi hienoa saada valloilleen kokeilemisen kulttuuri. Erilaisia, uudenlaisia asumisratkaisuja voitaisiin testata pilottien avulla. Kokeiltaisiin ensin pienessä mittakaavassa, josta voitaisiin ottaa oppia mikä toimii ja mikä ei. Sen pohjalta kehitettäisiin lisää.

 

 3.      Minkälaiselta näyttää teidän unelmienne tulevaisuuden kaupunki?

Minun unelmien asumisessa yhdistyy kaupunki ja luonto. Olen kaupunkilaishenkinen ihminen, mutta nautin myös maalla olemisesta. Toivoisinkin, että luonto ja kaupunki yhdistyisivät jatkossa enemmän, että kaupunkiin tulisi enemmän luontoa. Niin kuin vaikkapa Pariisissa ja Lontoossa on tehty. Siellä on keskellä kaupunkia puutarhoja ja pieniä viherkeitaita.

Minulle koti ja asunto ovat myös sosiaalinen tila. Siksi toivon, että se olisi suunniteltu niin, että sen design mahdollistaisi perheen ja ystävien mukavan oleskelun. Esimerkiksi kodin teknologia olisi rakennettu tukemaan viihtyisyyttä. Haluaisin vielä korostaa, että kaiken kodissa olevan teknologian täytyy olla helppokäyttöistä ja ihmisten hyvinvointia lisäävää.

Lisäksi toivoisin, että asunnossani olisi muunneltavia tiloja, jotka joustaisivat tilanteiden mukaan. Esimerkiksi työskentelytila voisi olla muunnettavissa äänieristetyksi hiljaisuuden ja rauhoittumisen huoneeksi.

Katso lisää: Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ENCORE-tutkimushankkeesta ”Kaupallisesti vahva keskusta ja urbanisoituva kantakaupunki”