Työympäristön ja -tapojen muutokset tekevät työstä mielenkiintoisempaa

Göte Nyman

Professori

Helsingin Yliopisto

 

 

1. Työympäristöt muuttuvat etätyön ja mobiilin työskentelyn myötä

Etätyömahdollisuus nähdään nykyisin työnantajan tarjoaman etuutena. Se parantaa monesti työn tehokkuutta ja miellekyyttä, kun työtä voidaan tehdä siellä missä ihminen itse sijaitsee. Kun etätyö lisääntyy ja sitä tutkitaan enemmän, niin voidaan törmätä yllättäviin havaintoihin. Miten organisoida työ ja arki, kun ne tapahtuvat samassa tilassa? Millä tavoin etätyö kuormittaa työntekijää ja miten työnantaja huolehtii tästä? Mistä liikkuvassa työssä joutuu luopumaan? Nämä kysymykset luovat tarpeen uudenlaiselle, psykologiselle työsopimukselle. Paikkariippumaton työskentely luo hurjasti mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös uhkia.

2. Tehdään asioista näkyviä

Teknologia mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa entistä avoimemman työskentelymallin. Kaikki näkevät tai ainakin tietävät mitä muut tekevät. Joissain tilanteissa muiden tekemisen seuraaminen saa myös henkilön itsensä tekemään asioita. Tekeminen niin sanotusti tarttuu. Tekemisen avoimuus lisää myös sosiaalista näkyvyyttä. Nähdään, että työtä tehdään ja asioita tapahtuu sen seurauksena. Avoimuus ja sosiaalisuus ei saa näkyä vain työn tekemisessä, vaan myös tiedon jakamisessa. Ehkäistään hiljaista passiivisuutta ja tuetaan aktiivista otetta uuden kokeilemiseen.

3. Toimitilojen suunnittelu luo uusia mahdollisuuksia

Tilarakenteissa ja niiden suunnittelussa usein korostuvat vahvasti ulkoiset ja suoraviivaisen toiminnalliset perustelut, kokemukselisuuden, omaksi kokemisen  ja elämystekijöiden jäädessä epämääräisiksi. Psykologiset ulottuvuudet jäävät rationaalisten perusteluiden varjoon. Puhutaan paljon ihmisten määrän mukaan skaalautuvista tiloista, jotka tukevat toimintaa ja työtä parhaalla mahdollisella tavalla henkilölukumäärästä riippumatta. Mitä enemmän tilat muovautuvat henkilön itsensä tarpeisiin, niin sitä parempi. Haasteita syntyy kun tilojen pitäisi muovautua useamman erilaisen henkilön erilaisiin tarpeisiin samalla hetkellä. Olisi mielenkiintoista myös nähdä miten äänimaailmaa voitaisiin tehokkaasti hyödyntää tilasuunnittelussa.